LOPPUSUORALLA

Mulla on aupair-kokemusta nyt jäljellä 10 päivää. Ajattelin, että olisin ollut täällä vielä joulun jälkeen helmikuuhun asti, mutta päädyin nyt palaamaan jo jouluna kotiin. Tää reissu on ollut kyllä melkoinen vuoristorata, mulla on ollut ihan hirmu hauskaa mutta myös tosi rankkaa. Joka tapauksessa oon ihan supertyytyväinen, että lähdin. Tääkin reissu on varmasti kasvattanut mua paljon ja oon oppinut paljon kaikkea hyödyllistä, saanut uusia ystäviä, päässyt käyttämään ja kehittämään mun englantia ja saanut paljon vastuuta lasten kanssa. Kuitenkin tuntuu siltä että nyt on mun aika palata kotiin ja odotankin sitä ihan hurjasti. Menispä ens viikko vaan tosi tosi nopeaa. Plus kauhistelen jo nyt sitä kun pitää sanoa heipat muksuille.

NFL: BALTIMORE RAVENS vs JACKSONVILLE JAGUARS

Mää oon tosi jäljessä näitten postauksien kans koska sen verran paljon tekemistä koko ajan.. Kuitenkin pari viikkoa sitten sain huikeen mahiksen mennä kattoon jenkkifudista, ja sitten löysinkin itteni Wembleyltä. Ihan mahtava kokemus ja hauska päivä vaikka en hirveesti kyllä pelistä ymmärrä, pakko myöntää.. :D

LONTOO SUNMUUTA

Kuukausi takana täällä Englannissa. Täytyy sanoa että viihdyn hyvin, ja siihen vaikuttaa etenkin se, miten ihania ihmisiä oon täältä löytänyt. Huippua että oon saanut niin hyviä kavereita näin lyhyessä ajassa. Tuun myös mun host-perheen kanssa hyvin toimeen ja lapset on tosi ihania.

Lontoon kuvat on mun ekalta Lontoon-reissulta ikinä! Täältä Bishop's Stortfordista pääsee siis vajaassa tunnissa junalla Lontooseen. Tähän mennessä oonkin suunnannut sinne nyt joka viikonloppu:-D Oon yllättynyt siitä, miten helppoa siellä on kulkea ja käyttää julkisia, jotenkin oletin että olisin tosi hukassa. Onneksi mulla on paljon viikonloppuja aikaa käydä siellä, nähtävää on niin paljon että siihen ei ihan pari reissua riitä.

CURRENTLY @ BISHOP'S STORTFORD

Moikka! Mulla on kohta ensimmäinen viikko takana täällä Briteissä. Täytyy kyllä sanoa että jännä, miten hyvin oon kotiutunut ja miten helppoa oli aloittaa hommat aupairina. Ei tietenkään koko ajan oo pelkästään helppoa ja kivaa, perhe on kiireinen ja lapset tosi vauhdikkaita joten haasteita piisaa. Kaiken kaikkiaan oon kuitenkin tosi tyytyväinen ja viihdyn hyvin, eikä esimerkiksi koti-ikävää ole juuri vielä tullut.

Suurin haaste on toistaiseksi ollut vaan mun paha flunssa, iltaisin on vaikea saada unta yskän ja kurkkukivun takia, ja mun silmät tulehtui vähäsen. Onneksi marssin aika heti apteekkiin ja silmätipoilla mun silmät alkaa olla aika normikunnossa, ja rähmiminen ja punoitus kadonnut.

Kaupunki missä asun on tosi kiva, tää on aika pieni kooltaan, minkä vuoksi täällä on tosi helppo liikkua kävellen ja pyörällä oikeestaan ihan minne vaan. Jos vertaan tätä koti-Raaheen Suomessa, niin tää on pinta-alaltaan selkeesti pienempi ja tiiviimpi, mutta ihmisiä on reilut 10 tuhatta enemmän minkä vuoksi tulee tosi vilkas vaikutelma kun vaikka kulkee keskustassa. Musta muuten tuntuu että vasemmanpuoleiseen liikenteeseen on tosi hirmu vaikea tottua vaikka en edes autolla ajele, mutta kun on vaikea tajuta kummalta puolelta autot on tulossa ja mistä pitää väistää:-D Vähä sellanen fiilis että meinaa aina jäädä auton alle jos ei oo ajatus mukana.

Ei kuitenkaan mitään älytöntä kulttuurishokkia ole tapahtunut, aika samalla tavalla arki rullaa kuin Suomessakin. Ehkä hassuinta on ollut se kun lapset pitää hakea koulusta vaikka koulu on ehkä kilsan päässä, ja siis nimenomaan lapset eivät saa lähteä koulusta yksin. Oon kuitenkin itse kulkenut ihan ekaluokasta lähtien itse koulumatkan, mutta täällä vanhemmat tms ovat mukana ja lasten täytyy jäädä aina risteykseen odottamaan vanhempia. Ehkä sekin kun mun perheessä on suomalainen isä vaikuttaa siihen, että täällä tuntuu aika "normaalilta" ja tää perhe on asunut aiemmin 11 vuotta Dubaissa ja vasta vuoden Englannissa, joten ei oo ehkä muutenkaan niin englantilainen kuin voisi olla. Esimerkiksi safkat on ihan hirmu hyvät, toisin kun normaalisti täällä syödään aika paljon esimerkiksi valmisruokia, ja muutenkin aika epäterveellistä ruokaa.

Itse lapsista sen verran että ihan mahtavia kaikki, hirmu vauhdikkaita tosin ja kun on 4 muksua vastuulla niin ei tosiaan helpoin urakka aina pysyä näiden perässä. Mutta tuun hyvin juttuun ja odotan että pääsen tutustumaan koko perheeseen vieläkin paremmin :-)

AU PAIRIKSI!!

Moikka! Herättelen tätä vanhaa blogia siltä varalta, että innostun kirjoittelemaan tänne mun elämästä Briteissä. Niin että mikä homma?? Lähen siis reilun parin viikon päästä au pairiksi Iso-Britanniaan, Bishop's Stortfordiin. Sain tänä aamuna kuulla perheen äidiltä, että ne haluaa just mut niiden au pairiksi ja oon tällä hetkellä tosi innoissani. Oon pyöritelly paljon vaihtoehtoja, mitä haluaisin mun välivuodelta ja tää on mun mielestä ihan huikee mahdollisuus kokea uutta ja ottaa kaikki irti siitä. Kerron tästä jutusta lisää myöhemmin, kysymyksiä saa myöskin vapaasti esittää. Tässä kuitenkin tähän hätään vain viimeaikaisia kuvia, palataan pian!

MUN LUKIO

Moi! Meijän koulun kuvisope pyys mua väsäämään esittelyvideon meidän lukiosta ysien tutustumispäivää varten. Otin sit Ninnin mukaan tähä projektiin ja tässä lopputulos! Tätä videota on nyt ilmeisesti esitetty yseille ja näytetään vielä vanhempainillassakin, haha. Oon ite aika tyytyväinen tähän videoon ja ollaan saatu tosi hyvää palautetta niin päädyin heittään sen vielä tännekkin.

KUULUMISIA

Moi! Tuli sellanen fiilis, että voisin kertoo tänne bloginkin puolelle miten mun syksy on lähtenyt rullaamaan.

Mulla tosiaan alkoi elokuussa abivuosi eli viimeinen vuosi lukio-opiskelua, Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan niin mua ei enää ensi vuonna löydä Raahesta. Oon tässä jo jonkin aikaa pyöritellyt eri jatko-opiskeluvaihtoehtoja, mutta luulen, että se ykköshakukohde on mulla selvä. Ens vuosi ja jatko stressaa vaan tosi paljon, sillä sen lisäksi, että mua kiinnostavia aloja ja kouluja on tosi vähän, haluisin löytää myös hyvän asuinpaikan elää ja urheilla. Urheilu on tällä hetkellä elämässä ykkössijalla ja haluun ehdottomasti katsoo kuin pitkälle mun rahkeet riittää, mut se edellyttää hyvää valmennusta ja treenipaikkoja. Toivottavasti kaikki menee kuitenkin putkeen ja onnistun löytämään sekä hyvät opiskelu- että valmennuskuviot.

Syksyn kirjoitukset meni mulla onneksi tosi hyvin. Etenkin terkkaan mulla oli panostus ja se lähti YTL:lään E:nä, ja lyhyt matikka, jota sitten vähän vähemmän selailin M:nä. Tällä hetkellä kaikki stressi kouluun on takana ja mulla on käsillä tosi helppo jakso, ennenkun alan kertailla kevään kirjoituksia varten. Keväällä pitäis lähteä sit eväsretkelle psykan, äikän ja enkun kanssa.

Treenit mulla menee oikeestaan niin hyvin kuin mun rasitusvamman kanssa voi vaan mennä. Mun jalkaterän niveltulehduksen parantelu on ollut aika turhauttavaa ja ottaa aikansa, mutta vielä täältä tullaan. Juoksemaan en vaan ole päässyt vielä, mutta kaikenlaista korvaavaa on keksitty, oon esimerkiksi uinut paljon ja keskittynyt kehittämään yläkropan voimaa ja keskivartaloa. Motivaation kanssa ei ole kuitenkaan minkäänlaisia ongelmia, vaan eteenpäin mennään silti koko ajan ja en malta oottaa, että pääsen tekemään myös lajitreenejä ja juoksemaan. Tän kanssa ei vaan auta kiirehtiä.